Kolesteroli on ihmiselle elintärkeä aine. Sitä tarvitaan solukalvon rakentamisessa ja sappiyhdisteiden valmistuksessa. Myös aivojen kuivapainosta merkittävä osa on kolesterolia. Lisäksi se on useiden hormonien (progestageenit, estrogeenit, androgeenit, glukokortikoidit, mineralokortikoidit) ja D-vitamiinin esiaste.

Toisaalta veren liian korkea kolesterolipitoisuus aiheuttaa kolesterolin kertymistä verisuonten seinämiin ja siten ahtauttaa valtimoita, ja tällä tavoin se aiheuttaa sydän- ja veri­suoni­tauteja. Veren kolesterolipitoisuus riippuu suuresti ruokavaliosta, joskin siihen vaikuttaa osaltaan myös perimä. Sitä lisäävät ravinnossa valmiina olevan kolesterolin lisäksi eräät tyydyttyneet rasvahapot, joita saadaan kovista, myös kasviperäisistä rasvoista. Tyydyttymättömillä rasvahapoilla ja kasvisteroleilla on päin­vastainen vaikutus. Tyydyttyneet rasvahapot nostavat enemmän LDL-kolesterolia kuin muut ravintoaineet. Kalaöljyt eivät vaikuta veren kolesterolipitoisuuteen, vaikka ne ovat muuten hyödyllisiä verisuonitautien kannalta (vähentävät veren hyytymistä ja pienentävät veren triglyseridirasvojen määrää)

Korkea veren kolesteroli lisää vaaraa sairastua sepelvaltimotautiin. Sepelvaltimotaudin syynä on yleensä ateroskleroosi eli verisuonten "kalkkiutuminen". Ateroskleroosi syntyy, kun kolesterolia kertyy valtimoiden seinämään. Ajan myötä nämä kertymät ahtauttavat valtimoita ja haittaavat veren virtausta. Ahtautuneeseen kohtaan voi tulla pieni repeämä sepelvaltimon sisäseinämään, jolloin verihiutaleet takertuvat siihen, ja seurauksena voi olla veritulppa ja sydäninfarkti. Pienentämällä veren kolesterolipitoisuutta voidaan vähentää kolesterolin kertymistä suoniin ja saada jo syntyneitä ahtaumia pienenemään. Kolesterolin kertyminen suoniin alkaa jo lapsuudessa. Kohonneisiin kolesteroliarvoihin löytyy monenlaista apua myös luontaistuotteista, ilman haitallisia sivuvaikutuksia.