Ksylitolin antikariogeeniset eli hampaiden reikiintymistä estävät ominaisuudet perustuvat sen kykyyn ehkäistä reikiintymistä aiheuttavien mutans-streptokokkibakteerien kasvua. Suun bakteerit eivät pysty käyttämään ksylitolia energianlähteenään, joten ne eivät pysty lisääntymään suussa.

Tutkimukset osoittavat, että säännöllisesti käytettynä ksylitoli ei ainoastaan ehkäise reikiintymistä vaan myös korjaa jo alkaneita kiillevaurioita. Lisäksi ksylitoli vähentää plakin määrää sekä sen tarttuvuutta hampaan pintaan. Tällöin plakki on helpommin poistettavissa hampaan pinnalta. Kliiniset tutkimukset osoittavat, että pikkulasten äitien säännöllinen ksylitolipurukumin käyttö vähentää merkittävästi reikiintymistä aiheuttavien mutans-streptokokkien tarttumista äidiltä lapselle. Siten lapsen hampaiden karioitumisriski siirtyy myöhemmäksi. Tutkimukset viittaavat myös siihen, että ksylitoli estää yleisimmän lasten akuutteja korvatulehduksia aiheuttavan bakteerin (Streptococcus pneumoniae) kasvua jo pienikin määrä ksylitolia riittää käynnistämään hampaiden reikiintymistä estävät vaikutukset. Mitä enemmän tuotteessa on ksylitolia, sitä paremman suojan se antaa hampaille. Parhaat tulokset saadaan täysksylitolituotteiden säännöllisellä ja pitkäaikaisella käytöllä. On kuitenkin muistettava, ettei ksylitoli korvaa hampaiden harjausta.

Tutkimusten mukaan ksylitolin riittävä päiväannos on vähintään 5 grammaa. Tämä saadaan esimerkiksi 6 täysksylitolipurukumipalasta tai 8 ksylitolipastillista. Paras suoja saadaan aikaiseksi pureskelua ja imeskelyä edellyttävillä tuotteilla. Suositusten mukaan ksylitolituotteita tulisi käyttää pieniä määriä useita kertoja päivässä, aina aterian ja välipalan jälkeen 5–10 minuuttia kerrallaan.

Ksylitoli sopii lähes kaikille myös useimmille diabeetikoille. Ksylitoli imeytyy hitaasti verenkiertoon ja nostaa siksi myös verensokeria hitaasti. Laihduttajien ja diabetesta sairastavien on huomioitava se, että ksylitolin energiamäärä on sama kuin tavallisen sokerin.