Flunssa on kansanomainen nimitys ylähengitystien infektiosairaudelle eli nuhakuumeelle. Flunssaa ei pidä sekoittaa influenssaan, joka on Flunssaa huomattavasti vakavampi sairaus, ja eri viruksen aiheuttama. Nimien samankaltaisuus aiheuttaa usein sekaannusta. Flunssa on Suomessa yleisin lääkärin päivystysvastaanotolle hakeutumisen syy. Aikuiset sairastuvat flunssaan keskimäärin 1-5 ja lapset 5-10 kertaa vuodessa.

Tavallisesti flunssan aiheuttajana on virus; näistä yleisin on rinovirus, joka aiheuttaa noin 30–50 prosenttia kaikista tautitapauksista. Muita yleisiä aiheuttajia ovat korona-, adeno-, parainfluenssa- ja RS-virukset. Kaikkiaan erilaisia flunssan aiheuttavia viruksia tunnetaan yli 200. Kylmälle altistuminen ei aiheuta flunssaa, vaikka "vilustumisesta" usein puhutaankin. On mahdollista, että kylmettyminen alentaa elimistön immuunipuolustusjärjestelmää siten, että elimistössä jo oleva virus voi aktivoitua. Tieteellisissä tutkimuksissa kylmettymistä ei ole kuitenkaan voitu kovin vahvasti liittää flunssan saamiseen. Flunssan yleinen yhdistäminen kylmään voi johtua myös kylmän tunteesta, joka aiheutuu nousevasta kuumeesta.

Elimistö itse on paras vilustumisen torjuja. Yleiskuntoa ja vastustuskykyä on hyvä ylläpitää ympäri vuoden nauttimalla monipuolista monivitamiinivalmistetta sekä esim. auringonhattu-uutetta. Ennaltaehkäisevästi voidaan käyttää myös sinkkiä, rasvahappoja ja maitohappobakteereja sekä vahvaa C- ja D-vitamiinia.

Vilustumisen oireita voidaan helpottaa ja auttaa elimistöä toipumaan nopeammin yksinkertaisin keinoin. Tärkeää on juoda riittävästi vettä, ja suositeltavia ovat myös C-vitamiinipitoiset juomat kuten mustaviinimarjamehu ja erillaiset yrttiteet.