Ylähengitystietulehduksiin liittyvä yskä on luonteeltaan ärsytysyskää - hengitystiet reagoivat virustaudin tekemiin limakalvomuutoksiin yskällä. Tällaisen yskän hoidossa on tärkeintä hillitä turhaa ja turhan rajua yskimistä, joka vie yöunet tai häiritsee päivittäistä arkielämää. Tehokkaita keinoja ovat höyryn hengittäminen, runsas nesteen juominen ja sellaisten yskänlääkkeiden käyttö, jotka rauhoittavat yskänärsytystä.

Tavallisesti flunssan aiheuttajana on virus; näistä yleisin on rinovirus, joka aiheuttaa noin 30–50 prosenttia kaikista tautitapauksista. Muita yleisiä aiheuttajia ovat korona-, adeno-, parainfluenssa- ja RS-virukset. Kaikkiaan erilaisia flunssan aiheuttavia viruksia tunnetaan yli 200. Kylmälle altistuminen ei aiheuta flunssaa, vaikka "vilustumisesta" usein puhutaankin. On mahdollista, että kylmettyminen alentaa elimistön immuunipuolustusjärjestelmää siten, että elimistössä jo oleva virus voi aktivoitua. Tieteellisissä tutkimuksissa kylmettymistä ei ole kuitenkaan voitu kovin vahvasti liittää flunssan saamiseen. Flunssan yleinen yhdistäminen kylmään voi johtua myös kylmän tunteesta, joka aiheutuu nousevasta kuumeesta.

Elimistö itse on paras vilustumisen torjuja. Yleiskuntoa ja vastustuskykyä on hyvä ylläpitää ympäri vuoden nauttimalla monipuolista monivitamiinivalmistetta sekä esim. auringonhattu-uutetta. Ennaltaehkäisevästi voidaan käyttää myös sinkkiä, rasvahappoja ja maitohappobakteereja sekä vahvaa C- ja D-vitamiinia.

Vilustumisen oireita voidaan helpottaa ja auttaa elimistöä toipumaan nopeammin yksinkertaisin keinoin. Tärkeää on juoda riittävästi vettä, ja suositeltavia ovat myös C-vitamiinipitoiset juomat kuten mustaviinimarjamehu ja erillaiset yrttiteet.